Maarianhamina – Merenkulusta syntynyt kaupunki
Purjealus Pommern länsisatamassa, Merikorttelin laivanrakennusperinteet kaupungin itärannalla, vilkas laivaliikenne sekä itään että länteen. Maarianhaminassa ei jää epäselväksi, että koko kaupunki huokuu merenkulkua, ja on tehnyt niin jo pitkään.
Kesällä 2026 merellistä tunnelmaa on tarjolla lisäksi niin Meripäivillä kuin Merenkulkumuseon uudessa näyttelyssä, joka vie nostalgiselle matkalle risteilyjen maailmaan.
Jo 50 vuotta se on seissyt länsisatamassa, Ahvenanmaan merenkulkumuseon ja klassikkoravintola Nauticalin edustalla. Ahvenanmaan ainutlaatuisin nähtävyys, Maarianhaminan tunnetuin maamerkki ja ahvenanmaalaisen merenkulun tärkein monumentti: nelimastoparkki Pommern, omassa kokoluokassaan maailman ainoa alkuperäisasussa säilytetty purjealus.
Laivaan kulkee Merenkulkumuseosta kävelysilta, jonka ylittää vuosittain yli 40 000 kävijää. Laivan edustalla seistessä aluksen koko tekee vaikutuksen, mutta todellisen mittakaavan ymmärtää vasta, kun on astunut laivaan.
Tutustumiskäynti alkaa sääkannelta, joka oli miehistön aluetta. Täällä he työskentelivät päivin ja öin usein henkensä kaupalla. Täällä solmittiin ystävyyssuhteita, jotka kestivät läpi elämän. Saat seurata nauhoitettua opastusta kuulokkeet korvilla miehistön kajuutasta kapteenin salonkiin, kuunnellen samalla miehistön keskustelua ja kertomuksia, jotka perustuvat merimiesten lähettämiin kirjeisiin ja päiväkirjamerkintöihin. Täällä Pommerin tapahtumat heräävät jälleen henkiin, niin aidosti kuin 100 vuoden jälkeen tapahtumista on mahdollista kertoa.
Pommernilla merimieselämän saa kokea kaikilla aisteilla. Miehistön haastattelut ja aluksella kuvatut filminpätkät auttavat ymmärtämään, kuinka vaativaa työskentely ja elämä purjealuksella oli. Samalla ei voi olla pohtimatta, miten merimieselämä vaikutti heihin, jotka jäivät maihin odottamaan, että merille lähtenyt poika, mies, isä tai veli saapuisi takaisin vuoden, tai jopa useamman vuoden kestäneeltä merimatkalta. Vieläpä ilman takuita siitä, että kaivattu koskaa palaa.
The Tall Ships Races – purjealusten paluu
Kun purjelaus viimein palasi maailmanympäripurjehdukselta, ilmassa oli juhlan tuntua. Monet saapuivat satamaan toivottamaan laivan ja kovia kokeneet merimiehet tervetulleiksi kotiin. Jälleennäkemistä odotettiin sekä purjealuksella että maissa, ja jännitys kasvoi mitä lähemmäs satamaa laiva lipui.
Sama tunnelma vallitsi länsisatamassa heinäkuussa 2024, kun The Tall Ships Races saapui kaupunkiin tuoden mukanaan noin 60 purjealusta eri puolilta maailmaa. Laivat viipyivät Maarianhaminassa neljän päivän ajan, mistä ne jatkoivat matkaa kilpailun päätesatamaan Puolan Szczeciniin.
Tall Ships Racesin myötä Maarianhamina täyttyi tuhansista miehistöjen jäsenistä ja yleisöstä, ja Ahvenanmaan rikas merenkulkuperinne heräsi jälleen eloon. Kaupungissa saatiin kokea huikeaa festivaalitunnelmaa, kun länsisatama ja Esplanaden täyttyivät kansainvälisestä juhlahumusta, hyvästä ruoasta, juomasta, musiikista, tanssista ja merimiesperinteistä.
Ahvenanmaalainen merenkulku saa alkunsa
Merenkulku on värittänyt ahvenanmaalaisten elämää jo vuosisatoja. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ahvenanmaalaiset kävivät kauppaa jo viikinkien aikaan. Keskiajalla Ahvenanmaalta suunnattiin etupäässä Turkuun, Tallinnaan ja Tukholmaan.
Sijainti Ruotsin ja Suomen välisen pääväylän varrella keskellä Itämerta sekä suojaisat satamat molemmin puolin niemeä, joilla Maarianhamina sijaitsee, olivat tärkeitä tekijöitä, joiden turvin Maarianhaminasta kasvoi tärkeä satamakaupunki ja merenkulun keskus.
Ahvenanmaan rahtiliikenne käynnistyi toden teolla 1800-luvun puolivälissä. Silloin useampi laivanvarustaja asettui Maarianhaminaan, josta oli kehittynyt Ahvenanmaan uusi keskus sen jälkeen kun Bomarsundin linnakkeen lähellä sijainnut Skarpans oli pommitettu sodassa vuonna 1856.
Tähän aikaan yleistyivät myös varustamo-osuuskunnat, joissa kymmenet osakkaat jakoivat sekä toiminnan riskit että voitot. Aluksi osuuskuntien laivat liikennöivät vain Itämerellä, mutta kun osakkaat rakennuttivat yhä suurempia aluksia, niiden kauppareitit laajentuivat Pohjanmerelle ja Välimerelle.
Ensimmäinen Atlantin ylittänyt ahvenanmaalaisalus oli Eckerössä rakennettu parkki Preciosa. Se seilasi yli Atlantin vuonna 1865.
Gustaf Erikson ja purjealusten kulta-aika
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen merenkulku koki maailmanlaajuisen nosteen ja höyrylaivat yleistyivät kovaa vauhtia. Ahvenanmaalaiset varustajat uivat kuitenkin vastavirtaan ja sijoittivat valtameripurjelaivoihin, joita sai nyt todella edulliseen hintaan.
Yksi heistä oli Gustaf Erikson, joka yhdessä muutaman ystävän kanssa perusti varustamoliike Rederi AB Gustaf Eriksonin vuonna 1913. Kun toiset varustamot sijoittivat moottorilla varustettuihin aluksiin, Erikson osti muilta varustamoilta purjealuksia.
Vuonna 1935 Gustaf Eriksonin laivastossa oli 15 teräsrunkoista valtameripurjelaivaa, kahdeksan pienempää purjelaivaa ja kuusi moottoripurjealusta. Purjelaivasto, johon Pommern lukeutuu, herätti suurta huomiota ympäri maailman, ja kilpapurjehduksia Australian ja Englannin vehnäreitillä on kuvattu lukuisissa kirjoissa.
Koko maailman ihmetykseksi Gustaf Eriksonin onnistui paitsi perustaa purjealuksilla toimiva varustamo, myös laajentaa varustamotoimintaa ja pitää se kannattavana. Vuosina 1913–1947 hän omisti kaikkiaan 66 kauppalaivaa. Toisen maailmansodan jälkeen purjelaivojen aikakausi oli kuitenkin väistämättä ohitse ja Gustaf Eriksonin varustamo jäi historiaan maailman viimeisenä purjelaivastona.
Ahvenanmaalainen kulttuuriperintö
Gustaf Erikson oli aikansa suurin laivanvarustaja Suomessa ja näkyvä hahmo Ahvenanmaan elinkeinoelämässä. Erikson piti tarkasti kirjaa liiketoiminnastaan, mikä palkittiin myös jälkikäteen.
Eriksonin yksityiskohtainen kirjanpito piirtää tarkan kuvan varustamotoiminnan historiasta, ja keväällä 2023 se nostettiin osaksi Unescon maailmanperintöohjelmaa. Laaja arkisto käsittää yhteensä 20 hyllymetriä asiakirjoja aina kauppakirjoista päällystön kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon vuosilta 1913-1947.
Merenkulun historiaa on tarkasti tallennettuna myös palkitussa Merenkulkumuseossa, joka perustettiin puhtaasti purjelaivakauden esineistöä varten. Täällä pääsee näkemään esineitä, joita merimiehet toivat mukanaan maailmanympäripurjehduksiltaan, laivojen pienoismalleja, haaksirikkoutuneen Herzogin Cecilie -purjealuksen alkuperäisen kapteeninsalongin, navigointivälineistöä ja paljon muuta. Museossa on myös osasto uudemmalle merenkulun aikakaudelle, missä esillä on mm. pelastuslautta.
Moderni laivaliikenne ja merenkulku
Toisen maailmansodan aikana vanhanaikainen kauppalaivasto koki kovia ja sodan jälkeen suurten purjelaivojen aikakausi oli auttamattomasti ohitse. 1950-luvulla alettiin tehdä varovaisia investointeja, mutta vasta 1960-luvulla laivastoja uudistettiin yhä nopeampaan tahtiin höyry- ja moottorialuksilla.
Ensimmäinen autolautta, s/s Viking, alkoi liikennöidä Maarianhaminaan 1959. Reitti kulki Korppoon Galtbystä Maarianhaminaan ja edelleen Ruotsi Gräddöön. S/s Viking oli 99 metriä pitkä ja sen kyytiin mahtui 88 henkilöautoa.
Lauttaliikenne kehittyi räjähdysmäisesti ja 1970- ja 80-luvuilla ahvenanmaalaiset varustamot rakennuttivat useita isoja autolauttoja. Esim. Viking Linen Mariella oli valmistuessaan vuonna 1985 maailman suurin auto- ja matkustajalautta, ja sen pituus oli 177 m ja leveys 28,4 m.
Tuohon risteilyjen kulta-aikaan pääsee kesällä 2026 tutustumaan Ahvenanmaan merenkulkumuseon uudessa Risteillään-näyttelyssä, joka tarjoaa nostalgisen aikamatkan koko perheelle.
Vuosien kuluessa laivoja on tullut jatkuvasti lisää, ne ovat yhä suurempia ja loisteliaampia. Esimerkkinä uusimmista autolautoista on Finnlinesin Finnsirius, jonka pituus on 235 m ja leveys 33 m. Kun se valmistui telakalta Kiinan Weihaissa ja ajettiin Suomeen loppukesällä 2023, seisoi sen komentosillalla kukas muukaan kuin ahvenanmaalainen kapteeni.
Maarianhamina ja merenkulun tulevaisuus
Ehkä on juuri historian ja merenkulkuperinteiden ansiota, että Maarianhaminassa toimii tänä päivänä merenkulkuoppilaitos, Alandia Shipping Academy, joka kouluttaa uusia merimiehiä sekä maailman valtamerille että lähialueiden laivaliikenteeseen. Ahvenanmaalaisia merimiehiä ja merikapteeneita työskentelee tänäkin päivänä laivoilla ympäri maailmaa ja heidän osaamistaan arvostetaan.
Alandia Shipping Academy tarjoaa oppilaidensa käyttöön oman harjoitussataman ja meriturvallisuuskeskuksen, missä niin opiskelijat kuin kansainväliset työelämässä olevat merenkulun ammattilaiset pääsevät harjoittelemaan taitojaan. Merimiesammatti elää siis yhä ahvenanmaalaisessa yhteiskunnassa. Maarianhamina on lisäksi monen varustamon pääpaikka ja laivan kotisatama.
Merikortteli on merellinen keidas
Maarianhaminan itärannan Merikortteli on tärkeä kulttuuriperintöalue, joka on suosittu niin paikallisten kuin matkailijoiden keskuudessa. Sen perimmäisenä tarkoituksena on vanhojen laivanrakennustaitojen säilyttäminen ja opettaminen edelleen tuleville sukupolville. Täällä veneenrakennusperinteet, käsityötaidot ja uudisrakennukset kohtaavat sulassa sovussa. Alue alkoi muotoutua jo vuonna 1904, mutta suurin osa Merikorttelista on rakennettu vasta 2000-luvulla.
Tänä kesänä Merikorttelissa järjestetään jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen suuren yleisön keräävä tapahtuma Meripäivät 31.7.–2.8.2026. Tapahtuman houkuttelee musiikilla ja festivaalitunnelmalla iltaisin, ja päiväsaikaan Meripäivillä pääsee nauttimaan merellisestä tunnelmasta, ihailemaan perinteisiä käsityötaitoja ja tekemään löytöjä markkinakojuista.
Merikorttelissa toimii vierassatama, köydenpunojan-, sepän- ja puutyöpaja ja purjeenompelija. Alueella on lisäksi museotoimintaa ja pieniä putiikkeja sekä yhdistys- ja kurssitoimintaa. Merikortteliin voi tulla myös vain viettämään aikaa ja viihtymään pizzalle, kahville tai jäätelölle.
Merikorttelin laivanrakennusperinteet
Vaikka Merikortteli on tärkeä virkistysalue, yksi sen tärkeimmistä toiminnoista on edelleen laivanrakennus. Juuri nyt rakenteilla on kaljaasi Emelia, joka lasketaan vesille 25.7.2026.
Emelia tulee korvaamaan edeltäjänsä kaljaasi Albanuksen, yhden tunnetuimmista täällä rakennetuista aluksista. Albanuksen vesillelasku vuoden 1988 Tall Ships Race -tapahtuman yhteydessä löi kaikki Ahvenanmaan aiemmat yleisöennätykset. Merikorttelissa on rakennettu tähän mennessä noin nelisenkymmentä venettä.
Merikorttelissa on myös korjattu muita kuin paikallisia aluksia, mm. Suomen suurin museoalus Sigyn. Ruotsalais-virolaisen Hoppetin riki kunnostettiin Merikorttelissa. Ahvenanmaan merenkulkuperinnön jatkumisesta huolehtivat siis myös käsityöläiset ja laivanrakentajat.
Alueella voi osallistua opastetulle kierrokselle, jolla kerrotaan lisää alueen merenkulun historiasta sekä nykyisistä projekteista.
