Vietä juhannusta Ahvenanmaalla
Juhannuksen vietolla on Ahvenanmaalla pitkät perinteet. Muiden pohjoismaalaisten tavoin ahvenanmaalaiset rakastavat valoisaa kesäyön juhlaa, jota vietetään ulkona maaseudulla tai saaristossa yhdessä ystävien ja perheen kanssa. Jos olet juhannuksena Ahvenanmaalla, suuntaa juhannussalolle, joka nostetaan lähestulkoon joka kylässä.
Ahvenanmaalla jokaisella kylällä on omat juhannusperinteensä ja juhannussalko, jonka koristelu vaihtelee kylästä toiseen. Hedelmällisyyttä ja vehreyttä symboloiva, runsaasti koristeltu juhannussalko on perinne, joka on yhdistänyt saaristolaisia jo monen sukupolven ajan ja kuuluu olennaisesti Ahvenanmaan juhannuksenviettoon.
Juhannussalko nostetaan juhannusaattona
Jokainen juhannussalko on Ahvenanmaalla erilainen. Mutta vaikka kaikki salot ovat uniikkeja, on niillä silti paljon yhteistä. Juhannussaloille on yhteistä 10–25 metrin korkuinen masto ja siihen kiinnitetyt yksinkertaiset tai ristikkäiset pienat. Yksinkertaiset salot ovat tavallisimpia saaristossa, kun taas ristipienaisia salkoja näkee useammin maaseudulla.
Jotkut saloista koristellaan värikkäillä juhannuskruunuilla, kun taas joissakin kylissä koristelussa käytetään ainoastaan vihreitä lehväseppeleitä ja katajaköynnöksiä.
Salon pienat koristellaan maaseudulla yleensä värikkäillä kruunuilla, jotka muistuttavat joulun olkihimmeleitä. Kruunut valmistetaan etukäteen kauan ennen juhannusta, useimmiten kyläläisten yhteistyönä. Kruunuihin sidottavia tupsuja kokoonnutaan sitomaan mm. seuran- ja nuorisotaloille jo aikaisin keväällä.
Viimeiset koristelut tehdään juuri ennen juhannusta tai itse juhannusaattona. Silloin salkoon kiinnitetään tuoreita lehvänauhoja, seppeleitä ja kukkakimppuja kylän perinteiden mukaisesti. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan koristelutalkoisiin, ja salkotalkoot onkin oiva tapa tutustua paikallisiin ihmisiin ja kylän tapoihin.
Juhannussalko on täynnä symboliikkaa
Juhannussalon eri yksityiskohdat symboloivat mm. kaunista säätä, merenkulkua, maanviljelyä ja kalastusta. Yksi pyrkimys on toki myös pystyttää komeampi salko kuin naapurikylässä.
Hyvää satoa symboloivat lehvät muodostavat salon ja pienojen väliin viritettyinä tiimalasia tai ruutuja muistuttavia kuvioita. Ylinnä juhannussalossa seisoo tuulessa käsiään heiluttava puu-ukko, joka symboloi ahkeruutta ja uutteruutta. Puu-ukon alapuolella on yleensä viiri tai lippu, jossa on Ahvenanmaan värit sininen, punainen ja keltainen.
Jotkut juhannussalot koristellaan auringolla, joka symboloi lämpöä – elämän perusedellytystä. Salon ympärillä seilaavat pienet purjeveneet muistuttavat ahvenanmaalaisesta merenkulusta. Värikkäät kruunut symboloivat neitsyyttä, nuoruutta, terveyttä ja valoisaa tulevaisuutta; juhannussalko kokonaisuutena on ylistys kesälle. Vaikka yhä harvempi työskentelee perinteisten saaristolaiselinkeinojen kuten maanviljelyn, kalastuksen tai merenkulun parissa, juhannussalko on monelle ahvenanmaalaiselle yhä tärkeä juttu.
Juhannuspöytä ystävien ja perheen kesken
Ruoka on tärkeä osa juhlaa, ja se pätee tietysti myös juhannuksena. Tillin kanssa keitetyt uudet perunat, erilaiset sillit, savustettu ja graavattu kala, mustaleipä ja aito voi ovat tärkeimmät ruokalajit useimman ahvenanmaalaiskodin juhannuspöydässä. Jälkiruuaksi syödään tavallisesti kesän ensimmäisiä mansikoita jäätelön tai kermavaahdon kanssa. Aikuiset nauttivat aterian huurteisen snapsin ja oluen kera. Talo koristellaan koivunlehvillä, ja kesäkukista sidotaan seppeleitä ja juhannuspöytään kukkakimppuja.
Juhannussalolla nähdään!
Monet lähtevät yhdessä muiden kyläläisten ja kesävieraiden kanssa pystyttämään kylän yhteisen juhannussalon. Ennen pystytystä salkoon kiinnitetään viimeiset koristeet: lehvät, kruunut ja kukkakoristeet.
Useimmissa kylissä salko nostetaan yhä miesvoimin saksipuiIla salkokapteenin huutaessa nostajille ohjeita. Kuinka kauan salon pystytys kestää riippuu siihen osallistuvien vapaaehtoisten määrästä ja salon koosta. Kun salko on pystytetty ja sen huipulla olevat purjeveneet alkavat pyöriä tuulessa, lauletaan yhdessä Ahvenanmaalaisten laulu, joskus haitarin tai muun instrumentin säestyksellä. Ennen vanhaan salon ympärillä oli tapana tanssia piirileikkejä ja laulaa. Joissakin kylissä paikallisilla nuorisoseuran- tai seurantaloilla järjestetään yhä juhannustansseja, jotka kestävät myöhäiseen yöhön saakka.
Salkoperinne on kyläläisiä yhdistävä perinne ja erinomainen esimerkki saaristolaisten talkoohengestä. Salolla tavataan muita kyläläisiä ja vaihdetaan kuulumisia juhlatunnelmissa. Paikalla on usein pois muuttaneita ahvenanmaalaisia, jotka ovat palanneet viettämään juhannusta ja kesälomaa saaristoon, ja mikä olisikaan parempi paikka vanhojen tuttujen tapaamiseen ja kuulumisten päivittämiseen kuin kylän keskustassa seisova juhannussalko!
Juhannusjuhla Maarianhaminassa, Kastelholmassa ja maaseudun kylissä
Jos olet juhannusaattona Maarianhaminassa, sinun kannattaa suunnata Engelska parken -puistoon aivan Pommern-museolaivan lähistölle. Kastelholman Jan Karlsgårdenissa salon koristelu lehtiköynnöksin aloitetaan klo 18.00, jota seuraa kruunujen paraati ja salon nosto klo 20.00. Lisäksi lauletaan Ahvenanmaalaisten laulu. Juhannusaaton ohjelmaan kuuluvat myös juhlapuhe, tanssit ja tarjoilua.
Maaseudulla juhannussalko nostetaan jokaisessa Ahvenanmaan kunnassa. Tarkemmat tiedot ja kellonajat löytyvät tapahtumakalenterista ja paikallislehdistä. Kysy vinkkejä myös majoituksestasi!
Juhannus näkyy myös kaupoissa, joista useat sulkevat juhannusaattona tavallista aikaisemmin. Jotkut kaupat pitävät ovensa kiinni myös juhannuspäivänä, joten juhannuksen ruoat kannattaa hankkia ajoissa!
Juhannusaattoa vietetään aina sinä perjantaina, joka sattuu ajanjaksolle 19.–25.6.
