Vaella Ahvenanmaalla
Vaeltaminen Ahvenanmaalla on monipuolista, ja maisemat vaihtuvat nopeasti metsästä peltomaisemaan tai merinäköalaan. Valitse sopiva vaellusreitti kuntosi ja toiveidesi mukaan. Tutustu Ahvenanmaan luontoon ja historiaan omassa tahdissasi kaikkina vuodenaikoina.
Vaellusreitit
Vaellusreittien pituudet ovat Ahvenanmaalla 10–80 kilometriä. Pitempiä vaellusreittejä on yhteensä kolme ja ne kulkevat eri kuntien halki. Reitit ovat useimmiten helppoja tai keskivaikeita, mutta polut voivat olla epätasaisia ja kalliot liukkaita. Lemlandsleden-reitillä on pituutta 25 km ja se ulottuu Lemströmin kanavalta Lumparsundiin. Sadelinleden-reitti on kokonaisuudessaan 77 km pitkä ja kulkee Hammarlandin, Finströmin ja Getan kuntien alueella. Reitin voi myös kulkea osissa. Jomalaleden-reitti on pituudeltaan 40 km ja se sijaitsee lähimpänä Maarianhaminaa.
Pyhän Olavin merireitti (S:t Olofs sjöled)
St Olav Waterway on maailman ainoa pyhiinvaellusreitti, joka kulkee saariston halki. Reitti alkaa Turusta ja kulkee Ahvenanmaan saariston kautta Ruotsiin, jossa reitti yhtyy reitteihin Vikingaleden, Helgonleden ja Stråsjöleden sekä myöhemmin Pyhän Olavin reittiin, joka päättyy Atlantin valtameren rantaan Norjan Trondheimiin.
Ahvenanmaalla reitti on jaettu 8 eri etappiin ja jokainen etappi on pituudeltaan 15–20 km:
1) Korppoo–Kökar
2) Kökar–Sottunga
3) Sottunga–Långnäs–Granboda
4) Granboda–Bistorp–Lemböte
5) Lemböte–Önningeby–Jomalan kirkko
6) Jomalan kirkko–Maarianhamina–Gottby
7) Hammarudda–Torpvägen–Hellesby
8) Frebbenby–Marsund–Berghamn.
Kokonaisuudessaan reitti Korppoo–Grisslehamn, joka kulkee Ahvenanmaan kautta, on 205 km pitkä. Kaksi kolmasosaa reitistä on meritietä, joka ylitetään lautoilla ja laivalla tai omalla veneellä.
Luontopolut
Luontopolkujen pituus on 1–13 kilometriä ja niiden vaikeusaste vaihtelee helposta keskivaikeaan. Mukaan ei tarvita mitään erityistä varustusta, mutta maa on joskus märkää, joten saappaat tai hyvät kengät ovat suositeltavia. Monet luontopoluista sijaitsevat luonnonsuojelualueilla.
Uusien digitaalisten karttojen avulla saat lisätietoa reitistä ja sen varrella olevista palveluista kuten taukopaikoista ja nähtävyyksistä.
Vaellusreitit ja luontopolut
Skogsrundan 4 km – merimaisemia ja suomaastoa
Reitin varrella on vuonna 1730 valmistunut Sottungan puukirkko, joka korvasi samalla paikalla tulipalossa tuhoutuneen kappelin. Kirkkoa, joka on pituuteensa nähden…
Stora Båtskär 1,5 km
Ulkosaariston karut olosuhteet ovat muovanneet ihmistä vuosituhansien ajan. Eläminen luonnosta ja luonnon ehdoilla vaatii nöyryyttä ja ymmärrystä luonnon eri lajeja…
Trollstigen 1 km
Trollstigenin peikkopolku on lasten oma suosikkipolku, joka kulkee Getabergenin silokallioilla vaivaismäntyjen lomassa, meren kohistessa taustalla. Pienimmät patikoijat saattavat tarvita apua…
Lassas – Långnäs 1,8 km
Polku kiertää Kyrksundetin salmelle ulottuvan niemen ympäri. Tasaisen polun varrella on kaksi lyhyttä nousua. Reitti seuraa rantaviivaa ja tarjoaa upeat…
Nåtö 2−3,3 km − lehdesniityn mykistävän kaunis keväinen kukkaloisto
Nåtö on lehdesniitty, joka on Ahvenanmaan luontotyypeistä lajirikkain. Lehdesniityt olivat vielä 1800-luvulla luonnollinen osa ahvenanmaalaista kulttuurimaisemaa. Luontopolun varrella on lehdestettyjä…
Ingbybergen 800 m
Ahvenanmaan kallioperän halki kulkee lohkoliikunto. Polku Ingbyn kallionlaelle johtaa rinteessä olevan halkeaman kautta. Polulta voi poiketa oikealle, nk. Peikkokirkolle, joka…
Höckböleholmen 1,8 km − kirjopikarililjojen loistoa
Höckböleholmen on maastoltaan vaihteleva ja luontotyypeiltään monipuolinen. Alueella on lehtoja, kuivia niittyjä, rantaniittyjä, rämeikköjä ja silokallioalueita. Keväinen kukkaloisto sini- ja…
Byrundan 2 km – Suomen pienimmän kunnan kyläreitti
Kylän asutus on keskittynyt suunnilleen samalle paikalle kuin jo varhaisella keskiajalla, jolloin tilat sijaitsivat Sottungalandetin halki kulkeneen salmen rannalla. Salmi…
Kungsö batteriberg 3−6 km − venäläinen rannikkopatteri merinäköalalla
Kungsön patterimäen alueella on kivetty 2-kilometrinen venäläisten sotilastie ja kasarmialue, joka rakennettiin Dalsbergin kukkulalle vuosina 1916–1918. Rannikkopatteri oli osa suurta…
