Ahvenanmaa pähkinänkuoressa

Saaristo, ilmasto ja sijainti Suomen ja Ruotsin välissä tekevät Ahvenanmaasta ainutlaatuisen. Jo aikojen alusta ahvenanmaalaiset ovat liikkuneet merellä ja hankkineet siitä elantonsa. Saaristossa meri on aina asettanut omat ehtonsa elämälle, mikä on muokannut ahvenanmaalaisista yritteliäitä ja sitkeitä. Saarten sijainti keskellä Itämerta on lisäksi tehnyt Ahvenanmaasta luonnollisen kohtaamispaikan merenkävijöille ja matkailijoille kaikkina aikoina.

Meri ja merenkulku tärkeä osa historiaa

Jo 7 000 vuotta sitten Ahvenanmaalle tuli hylkeenpyytäjiä ja kalastajia matkojen takaa. Aina siitä lähtien Ahvenanmaa on ollut tärkeä paikka merenkulkijoille ja meri ja merenkulku värittävät vahvasti Ahvenanmaan historiaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on  suurten purjelaivojen aikakausi noin 100 vuotta sitten.

Se on Ahvenanmaan historiassa merkittävä ajanjakso, jolloin Maarianhamina oli suurten purjelaivojen kotisatama. Yksi purjelaivoista on Pommern, joka on ainoa alkuperäis asussa säilynyt nelimastoparkki koko maailmassa. Pommern on nykyisin avoinna yleisölle.

AHVENANMAA LYHYESTI

Noin 20 000 saarta ja luotoa, joista noin 6 700 ovat nimettyjä ja 60 ympärivuotisesti asuttuja 
Kokonaispinta-ala: 13 517 km2, josta maa-alueita 1 527 km2 
Pääsaaren pisin etäisyys: 50 km 
Aikavyöhyke: +2 GMT 
Valuutta: euro
Asukasluku: n. 30 000
Nähtävyyksiä: Kastelholman linna, Bomarsundin linnakerauniot, museolaiva Pommern, Eckerön posti- ja tullitalo
Tekemistä: Vaellus, frisbeegolf, mökkeily, veneily, kalastus, golf

Ahvenanmaan istehallinto 100 vuotta

100 vuotta sitten Ahvenanmaalla tapahtui muutakin merkittävää. Muutama vuosi Suomen itsenäiseksi julistautumisen jälkeen Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaa olisi Suomen tasavaltaan kuuluva itsehallintoalue. Ahvenanmaa sai säilyä ruotsinkielisenä ja demilitarisoituna ja sille annettiin laaja itsemääräämisoikeus.

Ahvenanmaan maakuntapäivät kokoontuivat ensimmäistä kertaa 9. kesäkuuta 1922 ja 9.6. vietetään sen vuoksi Ahvenanmaan itsehallintopäivää. 

Itsehallinnon tunnusmerkkejä

Ahvenanmaalla on oma maakuntahallitus ja omat maakuntapäivät, oma budjetti ja lainsäädäntövalta mm. koulutusta, terveyden- ja sairaanhoitoa, elinkeinoelämää, kunnallishallintoa ja liikennettä koskevissa asioissa. Maakunnalla on lisäksi oma lippu, oma postilaitos ja autojen rekisterikilvet sekä oma verkkotunnus ”ax”, jotka ovat kaikki tärkeitä itsehallinnon tunnuksia.

Ahvenanmaalla on yksi kansanedustaja Suomen eduskunnassa ja lisäksi oma edustus pohjoismaisessa yhteistyössä. Maakunnan virallinen kieli on ruotsi ja sen asukkaat saavat joko syntyessään tai viiden vuoden asumisen jälkeen kotiseutuoikeuden, joka on edellytys maan ja kiinteistöjen omistamiselle ja elinkeinon harjoittamiselle Ahvenanmaalla.

100-vuotista itsehallintoa juhlitaan Ahvenanmaalla kokonaisen vuoden ajan 9.6.2021 alkaen. Juhlavuoden aikana järjestetään runsaasti kulttuuritapahtumia ympäri Ahvenanmaata, ja juhlavuosi huipentuu 9.6.2022 järjestettäviin juhlallisuuksiin.  

Moderni ja yritteliäs yhteiskunta

Ahvenanmaalla on lähes 30 000 asukasta ja maakuntaan on hyvät kulkuyhteydet niin idästä kuin lännestä. Ahvenanmaan historia on vahvasti merenkulun värittämä, mikä näkyy ahvenanmaalaisessa yhteiskunnassa yhä. Ahvenanmaalla toimii vielä tänäkin päivänä monta varustamoa ja moni työskentelee merenkulkuammatissa. Nykyisin Ahvenanmaalle liikennöivät modernit matkustajalaivat ja Ahvenanmaalle saapuu laiva vähintään kerran tunnissa.   

Ainoassa kaupungissa Maarianhaminassa on noin 11 700 asukasta. Lisäksi Ahvenanmaalla on 15 maaseutu- ja saaristokuntaa. Ahvenanmaalla on oma korkeakoulu, menestyneitä yrityksiä, kaksi paikallislehteä ja paikallisradio. 

Upea saaristoluonto ja oma kulttuuri

Eniten aurinkotunteja koko Pohjolassa, leuto meri-ilmasto ja lukemattomat pienet saaret tekevät Ahvenanmaan luonnosta monimuotoisen löytöretkikohteen. Meri ja luonto ovat lähellä ahvenanmaalaisten sydäntä ja luonnossa liikkuminen, veneily, kalastaminen ja mökkeily ovat itsestään selvä osa monen ahvenanmaalaisen vapaa-ajanviettoa.

Ahvenanmaalaiset ovat ylpeitä historiastaan, saaristostaan ja kulttuuriperinnöstään. Talkoo- ja yhteishenki elävät yhä vahvoina ahvenanmaalaisessa yhteiskunnassa, jossa perinteet ovat korkeassa arvossa.

Tiesitkö tätä?


Ahvenanmaalaiset viittaavat usein ilmansuuntiin esim. tietä neuvoessaan, ja paikalliset tietävät tarkkaan mistä ilmansuunnasta ja miten kovaa milloinkin tuulee.

Ahvenanmaalaiset ovat ylpeitä paikallisesti tuotetusta ruoasta ja ahvenanmaalaisista ruoka-alan taitajista. Ahvenanmaalla on meijereitä, panimoita, leipomoita, limonadi- ja suklaatuotantoa, mehun valmistajia ja lukuisia artesaaniruoan osaajia.

Suomen pienin kunta sijaitsee Ahvenanmaalla. Sottungan asukasluku on vain n. 90 henkilöä!

Vaikka Ahvenanmaalla asutaan veden ympäröimänä ja lähellä saaristoa, on monella Ahvenanmaalaisella lisäksi kesämökki.

Ahvenanmaalla lähes kaikki tuntuvat tuntevan toisensa tai heillä on vähintään yhteisiä tuttuja. Se luo tuttuuden ja turvallisuuden tunteen, jota useimmat ahvenanmaalaiset arvostavat.

Välimatkat ovat lyhyitä Maarianhaminassa ja Ahvenanmaalla ylipäätään, joten lyhyessäkin ajassa ehtii tutustua moneen paikkaan. Esimerkiksi Maarianhaminan Länsisatamassa sijaitsevan merenkulkumuseon ja itärannalla sijaitsevan taidemuseon välinen etäisyys on vain n. 500 m, minkä nuoremmatkin kulkijat jaksavat taittaa kävellen.

Lue lisää