Mikä tekee Ahvenanmaan saaristosta niin erityisen? Joku sanoisi että meri, karun kaunis luonto ja punaiset graniittikalliot, joku toinen taas nostaisi vanhat saaristolaisperinteet ja sijainnin keskellä merta, kahden maan välissä.
Jollekin saaristolaisuus tarkoittaa eniten elämäntapaa, jolle meri ja karu luonto ovat sanelleet ehdot jo vuosisatojen ajan. Jos ahvenanmaalaisilta itseltään kysytään, on vastaus varmaankin kaiken edellä mainitun summa.
Jotta pääsisit kokemaan saaristolaisuutta aidoimmillaan, olemme koonneet avuksesi listan paikoista, missä siihen on helppo saada tuntumaa. Mitä useampaan paikoista tutustut, sitä paremman kuvan saat siitä millaista on olla saaristolainen, millaista on ollut elää meren ympäröimänä ilman nykyajan mukavuuksia ja miten se edelleen vaikuttaa nykypäivän ahvenanmaalaisiin.
Tutustu saaristolaisuuteen Myrskyluodon Maijan tyyliin näissä 10 paikassa ja opi tuntemaan Ahvenanmaa pintaa syvemmältä!
1. Merikortteli on veneenrakennusperinteen näyttämö
Vaikka Merikortteli ei ole paikkana kovin vanha, siellä toimivat käsityöläiset, rakennukset ja veneet kuuluvat vahvasti Ahvenanmaan perinteisiin. Alue kokoaa yhteen käsityöläisiä kultasepistä veneenveistäjiin, köydenpunojaan ja purjeompelijaan. Keväisin, kun puuveneet valmistellaan taas uuteen veneilykauteen, täällä pidetään perinteiset tervamarkkinat. Kesäisin täältä saa myös ruokaa ja juomaa ja Merikortteli on suosittu kohtaamispaikka ruokavaunuineen, kahviloineen ja jäätelökioskeineen. Täällä voit kävellä venevajojen lomassa ja ihastella perinteisiä saariston puuveneitä sekä uuden kaljaasi Emelian rakennushanketta, joka on upea taidonnäyte vanhoista veneenveistoperinteistä. Emelia näkyy myös Myrskyluodon Maija -elokuvassa.
2. Kulttuurihistoriallisen museon näyttely Myrskyluodon Maijan jalanjäljissä
© Solar Films / Antti Rastivo
Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisen museon näyttelyssä pääset suoraan elokuvakulissien taakse. Saat nähdä materiaalia huippumenestykseksi nousseen Myrskyluodon Maijan kuvauksista Ahvenanmaalla. Näytteillä on elokuvassa käytettyjä pukuja, rekvisiittaa ja klippejä elokuvan kuvauksista. Syvenny ensin elokuvan ja Maijan maailmaan täällä ja hae sitten elokuvan saaristolaistunnelmaa vaikka hahmon luoneen kirjailijan Anni Blomqvistin kotiseudulta Vårdön saarelta, tai kiertele Maijan jalanjäljissä elokuvan kuvauspaikoille.
3. Perinteinen postisoutu yli Ahvenanmeren 15.6.2024
© Solar Films / Antti Rastivo
Joka vuosi kesäkuun toisena viikonloppuna ahvenanmaalaiset ja rannikkoseutujen kansanveneet Manner-Suomesta ja Ruotsista kilpailevat siitä, kuka soutaa nopeiten yli Ahvenanmeren. Lähtölaukaus pamautetaan kanuunalla joka toinen vuosi Eckerössä, joka toinen vuosi Ruotsin Grisslehamnissa. Kilpailun juuret juontavat aikaan, jolloin posti Suomen ja Ruotsin välillä kuljetettiin Postitietä pitkin, ja paikallisten talonpoikien oli toimitettava posti meren yli vuodenajasta tai säästä riippumatta. Nykyaikaisena kilpailuna postisoutu on järjestetty jo 50 vuotta, ja sen voittoon ei riitä vain nopein suoritus, vaan pisteisiin vaikuttavat veneen malli ja miehistön vaatteet. Niiden tulee olla samanlaiset, joita oikeat postisoutajat käyttivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Postisoutua seurataan Eckerön Posti- ja tullitalon edustan Postilaiturilla. Tänä vuonna startti on Grisslehamnissa ja maaliin Eckeröön tullaan tuulista riippuen noin 4-7 tunnin päästä lähtölaukauksesta. Tiesitkö muuten, että elokuvan Maijan vene on mukana tämän vuoden postisoudussa?
4. Lähikylän juhannussalko
© Solar Films / Hanna Virolainen
Jos olet Ahvenanmaalla juhannuksena, hakeudu ihmeessä lähikylän juhannussalolle. Lähes joka kylässä on oma salko ja omanlaiset salkoperinteet. Salon nostoa juhannusaattona edeltää koristelu, joka on saatettu aloittaa jo kuukausia aiemmin värikkäiden tupsujen ja kruunujen valmistuksella. Viimeiset koristelut tehdään vasta juhannusaattona. Silloin salkoon sidotaan tuoreita kukkia, lehtiköynnöksiä ja kransseja. Kaikki koristeet symboloivat saaristolaisille tärkeitä asioita, mm. hyvää satoa ja onnistunutta merenkäyntiä. Kun salko on nostettu talkoovoimin, ilmoille kajautetaan Ahvenanmaalaisten laulu. Joissakin kylissä tanssitaan salon ympärillä tai haitarin tahdittamana. Monisataavuotinen salkoperinne on monelle saaristolaiselle rakas, sillä se yhdistää kyläläisiä ja on tehnyt niin jo monen sukupolven ajan. Juhannussalko on siis yhä paljon enemmän kuin pelkkä osiensa summa – sen taustalla on lukematon määrä talkootyötä ja kyläläisiä yhdistävää yhteishenkeä!
5. Pyöräile pitkin kuvauksellista Sandösundsvägeniä
Ahvenanmaan pyörätiet ja kiemuraiset pikkutiet tekevät saarimaakunnasta yhden maan parhaista pyöräilykohteista. Pyöräteiden verkostoa laajennetaan jatkuvasti, ja koska välimatkat ovat lyhyitä, pyörä on kelpo kulkupeli saarien tutkimiseen. Yksi suosittu reitti kulkee halki Vårdön saaristokunnan, missä pääsee kokeilemaan lautalla matkustamista ja missä odottaa yllättävä näky. Monen kuvagalleriaan päätynyt Sandösundsvägen-tie päättyy nimittäin kirjaimellisesti keskelle merta. Täältä voit jatkaa lautalla edelleen Simskälan saareen tai pyöräillä samaa tietä takaisin meren kohinan, lokkien kirkunan ja raikkaan merituulen saattelemana.
6. Aitoa markkinatunnelmaa ja saariston perinteisiä makuja
Manner-Suomen ja Ruotsin markkinoille suunnatut myyntimatkat olivat entisaikojen saaristolaisille tärkeä tulonlähde. Ehkä juuri siksi markkinaperinne on yhä niin suosittu. Ahvenanmaalla pääset nauttimaan nykyään markkinatunnelmasta kolmesti vuosittain: toukokuussa Ahvenanmaa vihannoi, syyskuussa on Sadonkorjuujuhlan aika ja marras-joulukuussa valmistaudutaan jouluun Ahvenanmaa kimmeltää -tapahtumassa. Myynnissä on käsitöiden, lampaantaljojen ja käyttöesineiden lisäksi paikallisten tilojen tuotteita kuten hunajaa, tyrnimehua, hilloja, lihaa ja kotileivonnaisia. Yksi saariston perinteisistä mauista on mustaleipä, jonka päälle levitetään reilu kerros paikallista kirnuvoita ja hyvin suolattua tai savustettua kalaa. Ajattele, että nämä maut ovat olleet saaristolaisten laivamuonaa jo satoja vuosia!
7. Pohjois-Ahvenanmaan kalliorannoilla mieli tuulettuu
Kenties kaikkein parasta mitä Ahvenanmaalla voi kokea, on kiireetön hetki meren äärellä. Täällä voit antaa katseen levätä avoimessa horisontissa raikkaan merituulen hyväillessä kasvoja ja kuunnella kun aallot huuhtovat vasten punagraniittikallioita. Hartiat laskeutuvat kuin itsestään ja ajatus saa lentää vapaana – hetki on mindfulnessia parhaimmillaan ja muistuttaa siitä, että samoilla kallioilla jo menneiden aikojen saaristolaiset ovat miettineet ilojaan ja murheitaan. Meren äärellä on yhtä rentouttavaa olla mihin vuodenaikaan tahansa; meri kun on joka päivä erilainen. Toisinaan se on peilityyni, toisinaan hopeanharmaat vaahtopäät hiovat kallioita yhä sileämmiksi. Mahtavimmillaan meri on ehkä syysmyrskyllä tai toisaalta valoisana kesäyönä, kun pohjoistuuli tyyntyy ja meri on aivan rasvatyyni.
8. Ahvenanmaan kirkot kuuluvat Suomen vanhimpiin
Myrskyluodon Maija -elokuvasta tuttu soma kivikirkko sijaitsee Eckerössä, ja se rakennettiin 1200-luvulla. Pienen kirkon kalkitut seinät ja suuri alttaritaulu sekä katosta roikkuvat laivojen pienoismallit ovat ahvenanmaalaisissa kirkoissa tavallisia elementtejä. Hautuumaan merenkulkijoille pystytetty muistokivi vie ajatukset merellä menehtyneisiin postisoutajiin. Toinen erityisen kiinnostava kirkko löytyy Hamnön kirkkosaarelta Kökarista. Siellä sijaitsi 1400-luvulla yksi Suomen kolmesta keskiaikaisesta fransiskaaniluostarista. Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kirkkoa, joista jokainen on omanlaisensa niin ulkomuodoltaan kuin historialtaan.
9. Skarpnåtön kotiseutumuseo ja muut museokokoelmat
© Solar Films / Antti Rastivo
Ahvenanmaa on täynnä kiinnostavaa historiaa ja vanhaa esineistöä on säilynyt hyvin usean vuosisadan takaa. Kulttuurihistoriallisen ja taidemuseon sekä Merenkulkumuseon lisäksi nykyihmiselle mitä kummallisempia saaristolaiselämään kuuluvia esineitä on näytteillä pienemmissä kotiseutumuseoissa ympäri Ahvenanmaata. Yksi kotiseutumuseoista on tuttu Myrskyluodon Maijasta ja sijaitsee Hammarlandin Skarpnåtön kylässä. 1700-luvulta peräisin oleva tila on yksi parhaiten säilyneitä saaristolaistiloja Ahvenanmaalla ja se sai esittää Maijan lapsuudenkotia sekä alkuperäisessä TV-sarjassa että uudessa elokuvaversiossa. Toinen todella erityinen paikka on Hermasin museotila Enklingen saarella. Se nähdään myös elokuvassa Iris vuodelta 2011.
10. Nåtön luontopolku ja kukkivat lehdesniityt
Pähkinäpensaat, vanhat tammet, lehmukset, saarnet ja muut lehtipuut yhdessä kukkaniittyjen kanssa muodostavat yhden koko Suomen lajirikkaimmista luontotyypeistä, joka on nykyisin harvinainen Ahvenanmaan ulkopuolella. Täällä viihtyy moni Manner-Suomessa harvinainen kasvi ja lintulajeja, jotka kaipaavat pesimiseen onttoja lehtipuita. Lehdesniittyjä oli Ahvenanmaalla 1800-luvulla vielä runsaasti, kun laiduntava karja ja karjanhoito piti lehdesniityt avoimena. Nykyään lehdesniittyjä on Suomessa jäljellä enää vajaat 200 hehtaaria, mutta suurin osa niistä sijaitsee Ahvenanmaalla. Ne ovat kauneimmillaan keväisin ja alkukesästä, jolloin ne puhkeavat upeaan kukkaloistoon. Myrskyluodon Maijasta tuttu Nåtö Maarianhaminan eteläpuolella on silloin satumaisen kaunis!
