Esihistoria
Ahvenanmaalla on strateginen sijainti keskellä Itämerta, Suomen ja Ruotsin välissä. Alueen korkeimmat kohdat alkoivat nousta merenpinnan yläpuolelle noin 10 000 vuotta sitten ja jääkauden jälkeisen maankohoamisen myötä Ahveananmaasta kasvoi vähitellen entistä suurempi.
Saari toisensa jälkeen nousi merestä ja ensimmäisten ihmisten saapuessa Ahvenanmaalle, maapinta-alaa oli jo 25 km2. Maankohoaminen jatkuu edelleenkin ja tällä hetkellä Ahvenanmaan pinta-ala on lähes 1.500 km2.
Ahvenanmaa sai ensimmäiset asukkaansa noin 7000 vuotta sitten. Ihmiset saapuivat idästä ja kuuluivat kampakeraamisen kulttuurialueen piiriin. Kulttuuri on saanut nimensä saviastioiden painelluista koristeista jotka muistuttavat kamman jälkeä.
Noin 7000 vuotta sitten matka meren yli oli varmasti vaarallinen ja vaiherikas. Ensimmäisten asukkaiden saapumiseen liittyykin paljon vastaamattomia kysymyksiä, kuten se miten ihmiset ylipäänsä löysivät tiensä meren yli ja millaisilla veneillä he matkansa tekivät – yksinkertaisilla, puusta koverretuilla kanooteilla vai oikeilla, rakennetuilla veneillä? Oliko meri noihin aikoihin lainkaan jäässä, koska ilmasto oli lämpimämpi kuin nyt, ja saattoivatko ihmiset saapua jään yli?
Asukkaita myös lännestä
Ensimmäisten ahvenanmaalaisten matkantekoa koskeviin kysymyksiin ei ole varmoja vastauksia. Jollakin tavoin he kuitenkin pääsivät meren yli ja asettuivat asumaan Orrdalsklintin ja Långbergenin alueille Saltvikiin, Ahvenanmaan pohjoisosaan. Alueelta on löydetty kaikkiaan 15 kivikautista asuinpaikkaa 3500 vuoden takaa.
Kivikauden ahvenanmaalaiset elättivät itsensä hylkeiden ja merilintjen metsästyksellä ja kalastuksella. Noin 4500 vuotta sitten lännestä käsin saapui uusia asukkaita, jotka kuuluivat kuoppakeraamiseen kulttuurialueeseen.
Tänä päivänä Orrdalsklint, joka kohoaa 128 metriä m.p.y., on Ahvenanmaan korkein kohta ja kallioiden rinteillä näkyy jälkiä entisistä merenrannoista. Vedenpinta oli kivikaudella 55 metriä korkeammalla kuin nykyisin.
Vaurasta seutua
Pronssikauden asutuksesta (1500-400 eKr.) on runsaasti merkkejä koko pääsaaren alueella ja myös saaristossa. Pronssikauden yleisimpiin jäännöksiin kuuluvat hautaröykkiöt. Kökarissa Ahvenanmaan luoteissaaristossa on löytynyt keramiikanpalasia ja eläintenluita, jotka viittaavat paikalla sijainneeseen pronssikautiseen asuinpaikkaan.
Rautakauden löydöt (400 eKr.-1000 jKr.) viittaavat Ahvenanmaalla vallinneeseen vaurauteen ja hyviin kauppayhteyksiin ulkomaailman kanssa. Kaivauksissa on löytynyt etupäässä arabialaista alkuperää olevia kolikkoja.
